Työnantaja joutuu syytetyksi, ellei puutu tilanteeseen

Tasa-arvolaissa seksuaalinen häirintä sisältyy syrjinnän käsitteeseen ja juridisesti sitä käsitellään siten syrjintänä. Lakitekstin kiemuroita hieman oikaisten päädytään siihen, että jos työnantaja ei puutu seksuaaliseen häirintään, tästä tulee häiritsijän ohella syyllinen syrjintään.

Ja tietenkin, jos syyllistyy rangaistavaan tekoon, joutuu myös rangaistavaksi. Työnantajalle se voi merkitä hyvityksen maksamista seksuaalisesti häiritylle. Itse seksuaaliseen häirintään syyllistynyt voidaan korvausten lisäksi tuomita sakkoihin tai jopa vankeuteen.

Kukaan ei enää liene tietämätön #metoo-kampanjasta. Se sai alkunsa lokakuussa 2017 amerikkalaisen näyttelijän Alyssa Milanon twiittauksesta, jossa hän pyysi seuraajiaan jakamaan kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä tunnisteella #metoo. Loppu onkin sitten historiaa.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Pro Pilvipalveluiden HSEQ-järjestelmä kalvosarjana

Olemme koostaneet ytimekkään kalvosarjan, jonka avulla voitte tutustua palvelutarjontaamme. Lataa pdf-muotoinen kalvosarja alla olevasta linkistä.

Lataa kalvosarja (pdf)

HSEQ-järjestelmä videona

www.propilvipalvelut.fi/pro-palveluiden-esittely

Otsikot kertovat todellisesta ongelmasta

Viihdemaailmasta alkanut maailmanlaajuinen kampanja tavoitti reaaliajassa myös Suomen ja sen työelämän, erilaiset yhteisöt, urheilu- ja muut harrastusseurat, kodit kirkot ja kapakat. Otsikoita mediaan ilmestyi päivittäin, ja tahti jatkuu kiivaana edelleen. Ongelma on todellinen.

Joitakin esimerkkejä otsikoista:

• Seksuaalinen häirintä on työelämässä todella yleistä.
• Lähentely ja lääppiminen voi johtaa vakaviinkin tekoihin.
• Naisten miehiin kohdistuva seksuaalinen häirintä lisääntynyt.
• Seksuaalinen häirintä nyt tiedossa, kuinka se lopetetaan?
• Voiko seksuaalirikoksesta tuomittu toimia urheiluseurassa?
• Jo alakoululaiset kohtaavat seksuaalista häirintää.

Enää puheille seksuaalisesta häirinnästä ei hymyillä vinosti. Sekin voi nimittäin johtaa vastuuseen, puhumattakaan käpälöinnistä, tyttö- tai poikakalentereista työpaikan tai yleisötilan seinällä, härskeistä puheista tai tunkeilevista eleistä ja vihjailevista ilmeistä. 

Sanallista asiakasraivoa

Palvelualojen ammattiliiton (PAM) työympäristöasiantuntija Erika Kähärä muistelee omia  asiakaspalveluvuosiaan ja muistaa kuinka asiakkaiden ja asiakaspalvelijoiden välillä vallitsi kohtelias vuorovaikutus.

Nykyisin PAMin jäsenistö kertoo myös hyvin erilaisista kokemuksista. Alalla on havaittu, että piikittely, huorittelu, vähättely ja töykeys ovat lisääntyneet.

Liiton edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo totesi vuoden 2017 lopussa lanseeratun ”Ollaan ihmisiksi”-kampanjan avajaisissa, että viimeisen viiden vuoden aikana sanallinen asiakasraivo on tuplaantunut.

Asiakasraivoon sisältyy osana myös seksuaalista häirintää ja -kiusantekoa. Yleensä työhyvinvointiasiat käsitellään alan omassa piirissä työpaikoilla, mutta edelleen ajankohtaisella Ollaan ihmisiksi –kampanjalla halutaan vaikuttaa myös palvelujen käyttäjiin.  

– Epäasiallisen käytöksen kohtaaminen omassa työssä heikentää työhyvinvointia ja turvallisuutta, sanoo työympäristöasiantuntija Erika Kähärä PAMista.

– Asiakaslähtöinen seksuaalinen häirintä keskittyy paljolti ravintola-alaan ja kampaamoihin, joissa varsinkin nuoret naiset, mutta myös miehet, ovat häirinnän kohteita, Erika Kähäri sanoo.

Esimies jätetään usein syrjään

Asiakkaiden harjoittamaa seksuaalista häirintää tapahtuu paljon myös terveys- ja hyvinvointialoilla. Terveyden ja hyvinvointialan ammattijärjestön (Tehy) mukaan myönteistä kehitystä on lähennä se, että asioista puhutaan nyt aiempia vuosikymmeniä enemmän. Tämä ei kuitenkaan välttämättä johda mihinkään.

– Häirinnästä toki puhutaan, mutta selvityksen mukaan keskustelu käydään useimmiten työtoverin kanssa tai työyhteisön sisällä, jättämällä esimies ulkopuolelle. Esimiehelle kerrotaan ainoastaan joka viidennestä tapauksesta, sanoo työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä Tehystä.

– Häirinnästä toki puhutaan, mutta selvityksen mukaan keskustelu käydään useimmiten työtoverin kanssa tai työyhteisön sisällä, jättämällä esimies ulkopuolelle. Esimiehelle kerrotaan ainoastaan joka viidennestä tapauksesta, sanoo työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä Tehystä.

Perehdytys hunningolla?

Ongelma on kaikkialla sama. Esimiehille työpaikoilla, vastuuhenkilöille järjestöissä ja harrastusseuroissa ei uskalleta puhua ja näin häirintä voi jatkua. Yksi syy tähän on se, ettei työpaikoilla ja muissa yhteisöissä ole riittävän selvästi tehty sääntöjä ja menettelytapoja selväksi.

Esimerkiksi Tehyn seksuaalisen häirinnän selvityksessä kävi ilmi, että työyhteisön ylimmästä johdosta noin 60 prosenttia, lähiesimiehistä noin 40 prosenttia ja vain 12 prosenttia työntekijöistä tiesi, onko työpaikalla toimintaohjeet seksuaaliseen häirintään puuttumisesta.

– Tästä voi vetää johtopäätöksen, että mikäli ohjeita oli tehty, niitä ei ole tehty yhteistoiminnassa tai sitten niitä ei käydä läpi perehdytyksessä uusien työntekijöiden kanssa, sanoo Kaija Ojanperä.

Organisaatiossa on helppo päättää seksuaalisen häirinnän nollatoleranssista. Pelkkä päätös ei kuitenkaan riitä. Ylimmän vastuutason on annettava resurssit, lähijohdon on käytettävä niitä ja työntekijän tai vaikkapa urheiluseuran vapaaehtoistoimijan ja jäsenen on noudatettava johtotason antamia ohjeita.

Vasta näin nollatoleranssi toteutuu myös käytännössä.

Häirintää eri muodoissaan

Uhka ja väkivalta

Työturvallisuus

Henkilöstön perehdyttäminen